tehtiin viime viikon kurssilla päällinen punomalla. Jakkarat askartelin edellispäivänä kotona viime vuotisen ohjeen mukaan ja maalasin valkoiseksi. Lanka on puuvillaa. Tein punonnan uudella tavalla ja se olikin paljon helpompaa kuin aikaisemmin tekemäni. Kohtalaisen pitkällä neuleneulalla pujottelu kävi helposti.
Tästä tuli vähän Alvar Aalto -fiilis, siis ihan vähän, sillä punos pitäisi olla mustaa nahkaa ja puuosat vaikka koivua. Vai muistanko väärin?
Kissankellossa odotetaan jo kovasti kevättä ja uutta kesää. Kustaa toivoo remontin Marinpäässä pääsevän jälleen vauhtiin. Näillä pakkasilla ei mitkään rakennushommat suju, jos ne eivät sujuneet sitä ennenkään. Kustaan tekisi mieli käyttää vertausta siitä "Iisakin kirkosta", mutta Sanelma on varoitellut muistuttelemasta tai puhumasta mitään Itänaapurista, ihan vain Huldan takia.
Pakkaset senkun vain jatkuvat, ei siinä voivotus auta!
lauantai 19. helmikuuta 2011
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Hienot tuolit! Alvarin tuolit kyllä ihan kalpenee noiden rinnalla. Terkkuja täältä Aallon kaupungista, pakkasta on meilläkin riittänyt.
VastaaPoistaOi, olisipa täälläkin tuollaisia kursseja! Hienot jakkarat! Tulee kotikylän kirjasto mieleen, siellä oli Alvarin kalustus.
VastaaPoistaHurjan kauniit tuolit!
VastaaPoistaVoi ompa aivan kuin Alvarin tuolit , tosi ihanat.
VastaaPoistaOnpa söpöt tuolit. Kyllä sinulla on näppärät sormet ja tarkat silmät, kun saat tuommoisia aikaiseksi :)
VastaaPoistaTaitavaa työtä. Kyllä tuommoisissa kelpaisi istuskella ihan missä koossa tahansa. Kauniit ovat.
VastaaPoista