Neiti Elza Karmen

On kotiutunut hyvin Kissankelloon. Vähitellen on selvinnyt jotain myös hänen lapsuudestaan ja nuoruudestaan. Elza on kasvanut Viipurin laitakaupungilla tavallisessa työläisperheessä ainoana lapsena. Leikkikavereita oli paljon ja liikunnallisia harrastuksia monenlaisia. Aikuisiän kynnyksellä Äiti kertoi, että Elza oli adoptoitu lastenkodista aivan vauvana. Huhu kertoi Elzan jätetyn portaille peittoon käärittynä ja päällä lappu, jossa oli syntymäaika ja paikka ja nimi Elza. Jättäjäksi arvailtiin seudulla sattumalta nähtyä kuuluisaa balettitanssijaa. Siksi nimeen lisättiin vielä Karmen, vaikka huhuhan se vain oli.

Opiskeluaikoinaan Elza kuitenkin otti yhteyttä luulemaansa oikeaan äitiin, eli Huldaan. Tämä ei myönnä eikä kiellä. Toteaa vain: "Sitä tikulla silmään, joka vanhoja muistelee."
Onhan heissä samaa näköä, hienostelun halua, mieltymys outoihin lemmikkeihin, niinkuin Elzan riikinkukko.
Elza on valmis suomenkielen opettaja ja aikoo hakea paikkaa jostain lähiseudulta.
 Ensin täytyis saada asuntoasiat järjestykseen vai miten päin se nyt menee.......