Turvapaikanhakijana

kuvasta päätellen voisi luulla kysymyksessä olevan pieni venepakolainen, mutta ei sinne päinkään. Sattumalta vain sattui, että Kustaa innostuksissaan oli juuri kokeilemassa uusia maisematapetteja, kun tämä pieni tyttönen ilmaantui Kissankelloon. Kustaan mielestä oli hyvä idea kuvata porraspään sijasta uuden tapetin edessä. Perspektiiviä kuulemma pitäis tänä aikana olla, tosin Kustaan tietämys rajoittuu siihen, ettei se liene mitään syötävää sen paremmin kuin tuo San Marinokaan, jonka Kustaa luuli olevan kutakuinkin veroparatiisi. Kuka vapaaehtoisesti lähtisi sieltä pakoon. Saivat selville, että tyttönen etsi isäänsä. Tyttönen oli suivaantunut Äitinsä uuteen  mieheen, joka  pilkkasi tyttöstä viikingin pennuksi.

Siniset silmät, pieni ja hentoinen kooltaan valtavan mekon alla, ei vielä oikein viikingiltä vaikuta.

 Vaikea on löytää oikeaa isää, mutta Kustaa lupautui oitis isäksi, jos tyttö niin haluaa.
                                        Lystikästä  Isänpäivää !