Itsenäisyyspäivän iltana

Kustaa kuuli ovelta varovaista koputusta eikä yhtään enää hämmästynyt ovella olevaa nuorta neitoa. Kustaan ilmeestä voisi päätellä jo lievää ärtymystä, mutta ei sinne päinkään. Hän on juhlinut kotimaansa synttäreitä siivoamalla tallilla ja hoitamalla siellä vähän muidenkin hevosia ja on vain väsynyt päivän töistä.  "Eläimet pitää hoitaa oli pyhä tai arki" kuuluu Kustaa puolustautuvan ja noista linnan juhlista, joita naisväki katsoo TV:stä,  hän ei perusta. Kanadan vuosina  metsä- ja kaivostyömailla ollessaan oli Suomen juhlat olleet paljon juhlavampia oikein  vuoden merkkitapauksia.Kustaa myhäilee itsekseen tietävänsä hyvin, että aika kultaa muistot....

 Illansuussa pakkanen on kiristynyt 6 asteeseen, mutta tulijalla on onneksi suojanaan villainen saali.

Kansalaisuudesta ei ole vielä tietoa, väliäkö sillä sitten,  tuumaa Kustaa ja muistaa uutisista kuulleen Tarja Pressan juuri peräänkuuluttaneen suvaitsevuutta.
Sisään vaan ja taloksi, kyllä sopu sijaa antaa!