Kurssilla

tammikuun viimeistä viikonloppua vietin 29.-31.1.2010, perjantai-illasta sunnuntai-iltapäivään kestäneellä "Ihanat nuket, Sveitsinnuket tai Tildat" -kurssilla Kansalaisopistolla.
Nukke tehdään paksusta nukketrikoosta, kasvo-osassa on muovimaski alla.
Koneompelua, leikkaamista, täyttämistä, käsinompelua

Hienoa, nukke osaa seisoa omin avuin, tosin kädet vielä on kiinnittämättä.
Tilaisuutta todistivat myös tekemäni Johan Peter ja Puutarhatilda.

Vaikein osa lienee kasvomaalaukset

Maalausvaiheessa on myös kurssiystävän vauvanukke

Peruukki on kiharainen ja pitkähiuksinen sellainen Scarlett O´Hara -tyylinen.
Kaikkiaan noin 15 tunnin uurastuksen jälkeen nukke on valmis.
Vaatteet ja kengät ovat aikaisempien nukkieni varavaatteita. Kuvassa on todistajana asistentti Tutta.

Lähikuvassa vielä nimetön kaunotar

Oooh!

Mikä yllätys!
Tieto Sanelman uudesta taloosta on levinnyt kulovalkian tavoin. Uteliaisuus pani Peräkylän Kustaankin liikkeelle ja Sanelma oli mennä polvilleen järkytyksestä, kun ovella oli Kustaa, rippikoulukaveri."Tuosta tukasta tunsin, samanlaane pönsä ja melekeen yhtä punaane" tuumas Sanelma ensi sanoikseen, mutta jätti sanomatta, jotta kovin on mies jäänyt matalaksi.
"Tuu tupaha ja istu kiiruhummaksi aikaa".

Kustaalla oli kukkapuskakin, mutta ei sitte keherannu antaa.

Kustaan olen tehnyt maalauksia vaille valmiiksi liki 10 vuotta sitten, oltuani Peikkoja ja menninkäisiä -kurssilla. Haave nukkekodosta on siis ollut pitkään vireillä.

Kaverukset

ottavat tuntumaa toisistaan. Vartahilla blogin nimikkoblogikissat Netta ja Tutta koossa 1:12.
Nämäkään eivät ole kaksoset, koska ovat syntyneet peräkkäisinä päivinä. Nimiämisjuhlat ovat tulevaisuudessa.

Kopio

Tutasta koossa 1:12 on ensimmäinen yritelmä tänä iltana olleelta nukkekotisisustuskurssilta huovutetuista eläimistä.
Eipä taida juuri muuta yhtäläisyyttä ollakkaa kuin väri. Viiksetkin puuttuu ja pientä viilaamista on tehtävä ennenkuin etsitään emäntää. Nimikin vois olla joku muu kuin Kopio tai Viivakoodi.

Vieras

sanoi olevansa serkun Likka ja käyneensä laskettelemassa Joupiskalla. Sanelma ei tuntenut, oli Likka niin kasvanut sitten viime näkemän.
Sanelmalla on muutto kesken. Pitänee laittaa tapetit seiniin, vaikka tuntuu hassulta peittää puhtaan valkeat.
Vaarallisen lähellä Sanelma kehtolavittoineen, siis kaiteet puuttuu.
Sipiltä sain vaihdossa muhkean tuolin (täyttä puuta).

Löytyi sentään leivoksia tarjottavaksi. Vaihtona saamani liina pöydällä on Open virkkaama.

Emma

on tullut jo ennen joulua ja on vieläkin aivan päästä pyörällä. Enimmän aikaa istunut toimettomana sohvalla eevanpuvussa ja pitkissä saappaissaan. On ollut vissiin toplestarjoilijana ennemmin, musta vain tuntuu,muttei siitä sen enempää jottei tuu mitään juoruja. Täälä ei oo mitään sellaista, kun haaveissa on vain senioritaloa ym. Toisaalta mistä senkään tietää, jos prinssi karauttaa valkoisella ratsulla joku päivä.
Onneksi on Puudeli

ja yksi kori valmis

Punontaa

opettelen ja harjoittelen ensi alkuun korin punontaa. Kuvittelin osaavani punoa, mutta vanhat ja kankiat sormeni eivät olleet samaa mieltä. Ei siis tullut mitään. Tässä menossa uusi yritelmä.

Vaikka korikaan ei ole valmis on tekeillä jo tuoleja.

Ja siinä odottavat työn jatkumista, kun innostuin kokeilemaan verhojen kutomista, eräänlaista punontaa tämäkin.
Kuvassa on neuleneula, johon olen ihastunut ja joka on kätevä mm. italialaisessa päättelyssä ja neuleiden kokoamisessa ja lankojen päättelyssä.

Mahtaako näistä tulla joskus valmista?

Ostokset

Lokakuun alussa 2009 Seinäjoen Käsityömessuilta ostin nämä pienet nukkisnuket ja kehtolavittan. Kirja pöydällä on "Suomen kirkot" eikä liity ostoksiini. Miten se pääsi kuvaan?
Lienee niin, että pieniä tavaroita oli helppo siirrellä paikasta toiseen tuon paksun ja "turvallisen" kirjan päällä. Puiset napit kävisivät nukkekotiin esim. astioiksi.

Espanjalainen

Joulun alla ystäväni Malli lomaili Espanjassa ja hän oli löytänyt nukkekaupan. Sain viestin ja kuvia. Tottakai haluan.
Mariquita Perez Espanjasta, pituus 20 cm

omassa peltilaatikossaan

Avaamaton lahja

oli aika jo avata, ettei Nuutti-pukki vie takaisin (en ole kuullut niiden vievän muuta kuin juotavia) .
Hyvillä ohjeilla helppo kasata toki välillä piti tuumata

seinät pystyssä

apuri on väsähtänyt

Sanelma on jo ovella. Muutto voi alkaa.

Akka ja sen poika

Olen tehnyt nämä joskus 2000 luvun alkupuolella kansalaisopiston kurssilla "Tonttuja ja menninkäisiä". Kädet, jalat pää on muovailtu massasta. Maalattu ja lakattu. Tämä kurssi oli hauska, kun tehdessä ei voinut oikein tietää miltä hahmo lopulta näyttää. Akka on selvästi Noita Nokinenän pikkusiskoo, pyykkärinhuivi takkuisten hiusten peittona. Poika on pikkuklouni. Vaatteet ovat kaikki vaihdettavia. Pojan kaulus syntyi jämätilkuista ja molemmille huovutin tossut.

Valmiina

Joulun alla tein kurssilla askartelupunoksesta kuusen. Alku tihkaisi, mutta melko persoonallinen siitä tuli ja parilla pallolla koristeltuna on Sanelmalle joulukuusi. Tein pari vanhanajan kuusenkynttilää. Unohtuivat kuusesta, kun sitten löytyi sähkökynttilät.

Koreja

Hartaasti odotettu nukkekodin sisustamiskurssi Kansalaisopistossa alkoi syyskuussa 2009. Aloitimme korin punomisella. Kuvassa on Nukkekoti-lehden päällä kaksi itse tehtyä koppaa. Oikeanpuoleisen tein jo kurssia odotellessa. Omenat korissa on aivan liian punaisia.

Kannu ja monta

Koristemaalaus ei ollut kuivnut ja lakka somasti levitti.

Tämä oli ensimmäinen tuotos

ja kohta vois laittaa kaupan...

Minne vie Osmon tie

metsään avaraan....." Löysin hänet kirpparilta harhailemasta enkä voinut jättää sinne.
Toivon Osmon kotiutuvan johonkin rooliin, tarmokas talonmies Senioritaloon, ehkä! Takin helmat jo lyhensin.

Koru

Sanelmalla taitaa olla juhlat tulossa!Tämä tapahtui 13.10.2009. Uusi iso villamatto kamarin lattialle on ollut jo hetken valmiina. Maljakko löytyi tänään ja kukat ovat aitoja, omalta pihalta. Kuvausta varten kyhätty pyöreä pöytä pysyy pystyssä, kun pidättelette hengitystä. Toisella pöydällä on ensimmäinen emalikannun teelmäs eiliseltä ja tältä päivältä. (Huomaa: vain 2 päivää ja kannu valmis.) Kuvauksen tuoksinassa Sanelman uuden tänään tehdyn hopeasavikaulakorun ketju on mennyt vinksin vonksin.

Tehtyä

Syksyn aikana Nukkekodin sisustuskurssilla
raitamattoja

ensimmäinen kurssilla tehty tuoli

Metallilankakurssilla opettaja "väänsi" jämäpaloista erilaisia seinäkoukkuja malliksi.

Ihan pakko

oli laittaa tämä Hennin kaahimiskuva tänne muistiin.

Ilona

Kesäisestä illasta nauttii myös Ilona rantatamineissaan. Ilonalla on paperimassasta pää, muut osat ovat kankaiset. Kasvot maalattiin ja peruukki tehtiin mohaisnauhasta. Opettaja ja muotin tekijä löytyy täältä . Ilonan tein kansalaisopiston kurssilla 2007. Molemmat nuket ja monta muuta puki kummipoijan pikkusisaret "Memmu" ja "Miiruhiiru".
Varvassandaalit meinaa tippua.

Lisää posliinista

Vuoden 2009 helmikuussa valmistui Lemmikki, jonka tarvikkeet voitin kevään 2008 viimeisellä kerralla suoritetussa arvonnassa. Lemmikki on 11 cm pituinen. Mekko on puuvillaan ja siinä on merimiestyylinen kaulus ja reunassa pitsiä. Näin pienelle nukelle vaatteiden teko arvellutti ja itteki yllätyin, kun selvisin jotenkin.

Elsbeth on jo vähän isompi, noin 20 cm pitkä. Mekko alushameineen on puuvillaorganzaa ja mekon etumukseen samoinkuin helmaan olen kirjonut kukkia. Alushameen helmassa on pitsiä. Alushousut on batistia ja pultun suissa on kirjontaa.

Posliiinuket

Ensimmäiset , John ja Auringonkukka valmistuivat helmikuussa 2008 päättyneeltä kurssilta kansalaisopiston posliininukkepiirissä.
Auringonkukka on 18 cm pitkä ja kokonaan posliinia. Laatikon tein alusta alkaen itse.
Kesämekon virkkasin ja tein kirjan rekvisiitaksi laatikkoon.

John on noin 15 cm pituinen. Kokonaan posliinia. Laatikon kanessa on kirja ja keppihevonen sekä varavaatteet.

Sanelma

on ensimmäinen tekemäni asukas. Löysin valmiit posliiniosat askartelukaupasta. Nimensä hän sai päivästä jolloin ostin osat.

Vartalon tukena on askartelupunosta. Pituutta 14,5 cm.

Pyhäisemmässä puvussa, ainoassa, on jo helppo poseerata hajuherneen vierellä.
Ps. Pitsihuivi olis ihana!

Nukkekoto Toiska

on vielä melko levällään. Ajatuksissa on monenlaista, liikaakin. Pitäis saada kokoon, mutta pikku hiljaa...
Syyskuussa 2009 alkanut nukkekodin sisustuskurssi Kansalaisopistossa on innostava. Jotain olen saanut valmiiksi. Enempi on suunnitteilla.
Kuvassa on jo matto lattialla. Pöytänä on hopeinen kynttiänjalka 60 luvulta.

Lähikuvassa nojatuoli, huomaa lankakerä puikkoineen.

Sohva samasta kankaasta tyynyineen.

Sara Talvikki

syntyi kansalaisopiston sveitsinnukkekurssilta helmikuun alussa 2009.
alkutekijöissä

seisoo tukematta

puolivalmiissa vaatteissa

Kanat

munien vartijoina ovat jämätilkuista. Malli tuli varmaan tilkkutyökurssilta ja olen siitä ottanut osviittaa.

Jaakko Samuel

on kurssilta valmistunut sveitsinnukke, ruskeasilmäinen.
Juhlapuvussa

Helmiina Anu Pauliina

on ensimmäisen sveitsinnukkekurssin jälkeen omin avuin tekemäni.
Hänet puen Lucian pukuun joulukuun 13. päivänä joka vuosi. Kynttiläkruunun tein paperinarusta ja 12 lappuisesta patterivalosta.