Postia Emmalle!

Tämän aurinkoisen kauniin kesäpäivän yllätyksen järjesti Valkoisen auton kuljettaja tiputtamalle Emmalle kirjeen. Kirjeestä paljastui Iloinen tervehdys -kortti ja
kaksi haarukkapitsistä hartiahuivia. Juuri sellaisia, joita Emma on salaa toivonut vai olisko joskus jopa ääneen lausunut. Emma hyppelee onnessaan....
Kiitos...Kiitos....... Kiitos.......

Seinälle laitettiin kukkakortti maisematapetiksi ja Emma kiirehti kokeilemaan huivia hartioilleen. Miltä näyttää?
Aivan täydellinen, ja just Emman väriä....

Ja tämä valkoinen, sopii hääasuun.. Niin.... häät tulevat ja mieskin vielä löytyy.
Huivi on hyvin sopiva, kauniisti laskeutuva ja asettuva. Erityisen herkkä ja kaunis kuvio tulee hyvin kuvassa esiin, kun huivi on väljästi hartioilla.

Halauksia ja rutistuksia ja syrpyskopallinen kiitoksia Havumetsäntielle Emilialle ja koko poppoolle!
Lähikuvia tulee joskus myöhemmin.

AI, ai Veitikat

Mitäs täälä on tekeillä?-- Vai vahingossa ja vielä molemmat kopat, noo sattuuhan sitä, mutta

ei saa lankoja sotkea....

Koko joukko

sulassa sovussa,
vieri vieressä,
nallet, omin käsin tehdyt.

Ja kun kaikilla oli niin muukaavaa,
niin uusiksi,
pienten kirpparipehmojen kanssa.

Siniristilippumme

sulle käsin vannomme, sydämin
sinun puolestas elää ja kuolla
on halumme korkehin....

Koko Kissankellon väki lähti lipun nostoon Marinpäähän, paikkaan , jonne Sanelma ja Kustaa muuttavat syksymmällä.


Riemullista Keskikesän Juhlaa!

Odotettu

kesän suurin juhla on muutaman päivän päästä. Emma kokeili jo kesähamettaan ja samalla esitteli uutta laukkuaan. Alennusmyynnit alkaa juhannuksen jälkeen ja Emma aikoo heti rynnätä ostamaan uudet kesäkengät. Mustat saappaat sopivat huonosti kesävaatteisiin.

Lähikuvasta näkyy laukun hienot koristeupotukset ja valtava timantti.

Tuliaisia

viikonlopun Kauhavan Puukko- ja käsityöfestivaaleilta, jossa meni mukavasti Neulekahvilassa molemmat päivät. Pienen kierroksen ehdin tehdä näytteilleasettajien pariin muun asian yhteydessä. Mielessä on ollut jo pitkään hankkia Johan Petterille helavyöhön puukko.
Heti ovelta ensimmäinen myyntipöytä ja sieltä löytyi.
Käsintehty, mutta tekijän nimi unohtui kysyä.

Tältä puukko tupessa näyttää.

Johan Peter on sveitsinnukke, noin 47 cm pitkä. Kaikki vaatteet olen tehnyt itse, kengät on ostetut. Tämän olen tehnyt kotona omin avuin sen jälkeen, kun olin tehnyt kurssilla yhden nuken varmaakin 90 luvun lopulla.

Onnessaan

hihkuu Kissankellossa Emma. Televisio saatiin kuitenkin kuntoon. Voi mikä autuus! Tuossa valkoisten ratsujen joukossa täytyy olla Emman sulhanen. Muistettehan sen Emman unen, jossa sulhanen, hurmaava ritari, saapuu valkoisella ratsulla.
Ja saihan Viktuuria oman rinssinsä. Kaunis oli puku morsiamella ja kukkakimppu, mutta Emma ei itselleen osaa samanlaista haaveilla, mutta tuon sinitakkisen ritarin haluaa ja se on tosi.

Tuosta määrästä on hyvä valita....

"Eii voi olla

tottakaa, telekkari pimiänä. on siinä jotaki näkyvissä välillä, josta ei saa selevää ja sitte tuloo aina sellaanen violettinen alue ja siinä lukoo jotaki jotta ohjelma ei käytössä tai salattu ja nurkassa on luukku, josta lykkää kirjekuoria maharottomasti. Mitäs ny neuvoksi. Muutaman päivän päästä on ruottis suuret juhulat. Oikia rinsessa Viktuuria saa rinssinsä, vaikkei se vielä mitää rinssi oo, sitte vasta, kun on sanonu ottavansa vaimokseen Viktuurian. Kuningas itte antaa rinssin arvon ja vissiin puoli valtakuntaa tai jonku pienen palan." Kustaa on aiva henkämästyksis ja haki Emman kattomahan itte. Emma on varma, jotta häät vielä nähdään Kissankellossa ja tarkkaan kattotaankin, vai mentäiskö porukalla naapuriin heidän suuren 50 tuumaisen taulu tv:nsä äärelle parhaimmille paikoille, niinkuin vieraille sopii.

Onneksi on muutama päivä vielä aikaa tarkistaa johdot ja antennit ja kaikenmaailman boksit.
Pitääki panna Osmo asialle.

Tulossa juhannus

ja vieläkään ei ole saatu varmuutta muutosta Marinpäähän. Suunnitelmissa oli muuttaa juhannukseksi, mutta remonttimiehillä on nyt taas niin monta rautaa tulossa, ettei heistä ole näkynyt vilaustakaan moneen päivään.
Sanelmaa harmitti aluksi, mutta nyt hän nauttii täysillä Kerttulin hoivaamisesta.
Kustaa oli kompastua Kerttulin lattialle jääneeseen nukkeen tullessaan hakemaan Sanelmaan mukaansa lykkimään vauvaa vaunuissa päiväunille!

Nukke on peräisin kirpparilta, tyttöjen hiuspampulasta.

Kaksi viikkoa

on Etti jo tutustunut uuteen asuinpiiriinsä ja muisti että hänellä oli myös pieniä tuliaisia mukanaan. Osmo on saanut jo oman lahjansa, joka oli Aseman lähellä lahjatavaraliikkeestä ostettu puukko oikein nimellä varustettuna. Puukko on tallessa työkalupakissa.
Kerttulille on kaunis pehmeä nukke, Sanelma saa enkelinpääpatsaan ja Kustaa hiilihangon.
Emma saa kassin, jossa on isohko koriste edessä ja luvan käyttää hänen vaatteitaan, jos niihin vain mahtuu.
Etti vähän perusteli ostoksiaan, ettei pikaisen päätöksensä takia ehtinyt suunnitella lahjoja, mutta toivoi niistä jotain hyötyä tai iloa olevan. Hiilihanko oli kyllä väläys, kuitenkin tarpeellinen, kunhan Kustaa ja Sanelma muuttavat Marinpäähän ja alkaa lämmityskausi..

Vuoron

seuraavaksi esiteltäväksi sai Pulteri, joka edellistä Sallya pienempi ja hoikempi, pituutta 33 cm, karva on melko pitkää, äänilaite sisällä ja puulastuvillalla tiukkaan täytetty, liikkuvat nivelet myös kaulassa, valmistunut keväällä 2004.
Raitapaita oli pakko saada....

Esittelyä odottelee vielä yksi vuosien saatossa Kansalaisopiston nalle-kurssilla tehdyistä nalleista.

Tekemistäni

nalleista seuraavana on Sally Spektra jostain 2000 luvun alkupuolelta. Silloin taisin vielä katsoa "Kauniita ja rohkeita" vaikka tuntuu, että siitä on jo ikuisuus. Sally-nimi tuli tuosta leimuavan oranssista pitkästä kiharasta karvasta ja pontevasta olemuksesta. Tämä on kookkain kaikista nalleistani, pituutta 36 cm ja muutenkin pönäkkä.

Sallyn asuksi tein hiukan "syntisen" pitsimekon.