Kuin kesällä

näin vapun alla on mukava poiketa torille, vaikkapa vain päiväkävelylle.
Sergein piti lähtemän Huldan kanssa, mutta ompelija ei saanut Huldan uutta kesämekkoa valmiiksi. Jude Liis (kengätkin unohtuivat)   koukkasi Sergein kainaloonsa, jotta nyt mennään.

Lasilliset mehua olisi virkistänyt, mutta tarjolla oli vain pelkkiä pipareita, luultavasti joululta säästyneitä.

Lankavalikoimaa  kojun päädyssä Jude Liis aikoi tutkia tarkemmin.

       Vappuna torilla  on vilkkaampaa...

Torilla

Viime viikonvaihteen  näyttelyssä oli useampia torikojuja.  Etti oli myymässä Nukkekoto Toiskan kojulla kannuja, kankaita, villalankakeriä, ruutuisia naisten hameita, kirjottu tyyny ym.

 Lasikaapissa oli pipareita ja kääretortun palasia.

   
                   Mennään torille!

Iltapuhde

Aurinkoinen kevätpäivä on houkutellut Sanelman pihalle haravoimaan syksyn lehtiä ja tarkistamaan kukkapenkkejä. koleatuulisen päivän jälkeen on mukava oikaista selkäänsä, kääriytyä lämpimiin vaatteisiin ja istahtaa kutimen kanssa sohvalle. Eikä ilman kissaa...

   Bloggerikin oli ymmällä. kuvan siirtämistä piti yrittää toista tuntia. Varmuuden vuoksi tämä tulee ajastettuna.

                      Loppu hyvin, kaikki hyvin.!

Näyttely on ohitse

 Oma nukkekotiharrastukseni on kestänyt 4 lukuvuotta Kansalaisopistossa.
Tässä näyttelyssä oli syys- ja kevätlukukausien aikana valmistuneet työt ja huoneita täydentämässä myös aikaisempien vuosien töitä.
Koska saunanlauteet ja pata kiukaineen olisi tuntunut pianon vierellä aika eriskummalliselta, kokosin 4 eri kokonaisuutta, olohuone, lastenhuone, sauna ja torikoju.

Tänään aloitan olohuoneesta.
 Kerrottakoon, että Sanelmalla on kudin vartaineen sylissä ja  vierellään Netta kissa.
TV:stä tulee dokumentti Kotirintamanaisista ja ohjelmassa esiintyy  tuttuja henkilöitä.

       Serkun Likka soitta jo oikein sujuvasti harjoiteltuaan kolme päivää, yötä päivää.
    Nuotit ovat virsikirjasta, virsi 555,   ajankohtaisesti ...

                 Oi, Herra luoksein jää! Jo ilta on! 
                  Ja kadonnut on valo auringon!

Menossa näyttelyyn

Serkun Likka harjoittelee  ja perhosia on vatsassa.  Uudet kevätvaatteet saatiin juuri valmiiksi. Viikonlopun näyttelyssä hänet voi nähdä livenä kolmannen kerroksen viimeisessä huoneessa, jossa on nukkekoteja näytillä.

            Olen ollut Kansalaisopiston opiskelijana 30 vuotta, joten tähän on hyvä lopettaa.
         Monenlaista on vuosien varrella ollut näyttelyssä esillä.

Matkaradio

Näyttelyä varten viimmeistelin Maria Malmströmin - Nukkekoti Väinölän tapaan - kirjan ohjeella tekemäni matkaradion. Kaikki osat kantokahvaa, antennia ja säätönuppia  lukuunottamatta olen tehnyt Fimosta. Olin liian innoissani, enkä malttanut seurata ohjeita tarpeeksi tarkkaan, no seuraava radio tulee sitten parempi.
Todella, näitä täytyy tehdä vielä lisää, oli tää niin mukaansa tempaavaa...

 Matkaradio pääsi lastenhuoneeseen kerrossängyn yläpuolella olevalle hyllylle, tarpeeksi korkealle taaperoiden tavoittamattomiin.

 Kissoista Tutta on uteliaampi ja on jo löytänyt yläpetiltä hyvän paikan. Toivotaan ettei keksi mennä hyllylle, jos niin käy, niin radiosta tulee entinen.

Vaihtoa 2

Arvonnassa saamastani paketista paljastui nämä ihanuudet:

 Lähikuvassa alla vielä  vauvasetti: huopa-alusta, kestovaippoja, ruokalappu, tuttipullo ja helistin.
                                     

 Alimmaisena nahka, kangasta, pyöreä virkattu matto, pienen lapsen mekko ja hattu, paperinukkelehti ja sievä nukke. Itse tehtyjä kangasta ja nahkaa lukuunottamatta, ja niin mun väreissäni.

         Kiitos paketin tekijälle, Sirkalle!