Kustaan huoliin

 Kustaan huolia helpottamaan oli hankittava huolinukke. Eevertti Taavitsaisen    blogissa on nukesta juttua ja kuvalliset teko-ohjeet.  Kustaan aika kuluu nyt nukelle huolia kertoessaan.

        Taisi tulla isokokoinen huolinukke tyynyn alle pantavaksi...

Kuin ruususen unta!

  Kissankellossa on vaivuttu talviuneen. Hereillä näyttää olevan vain Kustaa, joka viihtyy  tablettinsa kanssa TV:n vieressä.  Minne kaikki nuoret ovat kadonneet.... Sanelmaakaan ei näy, luulisi hänen istuvan kutimensa kanssa tuossa sohvalla... Serkunlikka on pimputellut pianoa, mutta milloin hän on lopettanut....

Kustaata huolettaa... Miksi avoimen seinän eteen on kerääntynyt kannellisia kynttilöitä....
Lapsuutensa lakeudella viettäneelle Kustaalle on tuttua latomeri, jossa aina keväisin lainehti oikea vesi.
Sen suuren meren, Atlantinkin hän on nähnyt. Matka Kanaattaan oli kauhea, kun peljätti niin hirveästi.
Mutta  taas  uusi meri ??    Kynttilämeri ....

Taulu

  Vanhan kartan kehystäminen oli mieluinen työ Kustaalle, vaikka nuo puusepän taidot eivät ole entisellä metsurilla kovin hyvin hanskassa. Omasta mielestään sai kuitenkin ihan hyvät raamit, vain väri olisi voinut olla vaaleampi. Sanelma lupautui maalaamaan uudelleen sitten, kun isännän huone joskus valmistuu...

  Tauluun kokeilin tarrakuvioista teippinauhaa, Seinäjoen käsityömessuilta ostettua. Kehys on kahvitikkua.

Löytyisipä hyvä väri...

Pirtinpöytä on maalaamatta. Yksimielisyyteen siitä, minkä värinen sen kuuluisi olla, ei vain olla päästy.
Joku tahtoo vanhan sinisen, sen sieltä 40 -luvulta, toinen taas punaisen, kirkkaan sellaisen. Vihreän hyväksyisi aika moni, niinkuin valkoisenkin, mutta, mutta..... Sanelma jo yritti nätisti neuvoa (=komentaa), että Kustaa katsoisi sieltä  läppäristään Tikkurilan sivuja, josko sieltä löytyisi sellainen kokeiluohjelma, että voisi vaihdella värejä ja  katsella, miltä mikäkin maalattuna näyttäisi. Sitä sitten jäätiin odottelemaan.

Nukkekotikerhossa tehtiin pirttikalustoja, pöydän olen saanut puuvalmiiksi. 
Kannut ovat yhden aamupalan aikana syntyneitä.

Hopoti hopoti heijaa!

Keinuhevonen on niin rakas, että  Pikkuinen viettää kaikki päivät sen selässä. Keinuminen taitaa olla jonkinlaista trauman hoitoa, sillä pikkuinen on tullut sijaishoitoon erään Vanhanpoijan luota samoilta seuduilta, missä Marinpää sijaitsee.  Kustaa käväisi katsastamassa Marinpäässä, sen remonttihan jäi kesken, kun työmidehet katosivat urakkarahat saatuaan.  Tärkeämpi syy oli poiketa Vanhallapoijalla, kun oli kauttarantain saatettu tiedoksi, että siellä oleva lapsonen pitäisi sijoittaa uuteen kotiin.

          Kavereita Kissankellosta kyllä löytyy, kunhan tutustutaan.

            Leikkimökistä löytyneitä aarteita noin 10 vuoden takaa.

Pöytälamppu

                   Pianon päällä

 

Origami-kukan tekotavan opin Tampereen Käsityömessuilla muutama vuosi sitten.

   Varjostin paperi on peräisin tarpeettomaksi jääneestä romutetun tietokoneen oppaasta teellä maalattuna. Runko on koottu liimaamalla napista, helmestä ja palasta puupuikkoa.

Marketin rautaosastolla

Aikansa kuluksi Kustaa on ottanut tavaksi käveleskellä suuren Marketin perälle. Sieltä löytyy monenlaisia työkaluja ja tarpeellisia ruuveja, nauloja, kettinkiä ja vaikka mitä.  Sesonkiosastolla on nyt syksyyn liittyviä tarvikkeita ja pieni alue, missä tarjotaan alennuksella kesäsesongista jääneitä.
   Oho, ompas pitkä rivi käsikäyttöisiä koneita nurmikon parturoimiseen.

                  

 Mutta mitä kummaa... Tuolla vasemmalla laidalla on niin tutun näköinen... Just samalla lailla vintturainen, prikulleen, Kustaa voisi vaikka vannoa, että hänellä on kotona puutarhassa juuri samanlainen.

  "Pitääpä mennä kotomarkille tarkastamaha..."

Nukkekotikerhoa varten tein malliksi muutamia ruohonleikkureita kierrätysmateriaaleista, kuten eripaksuisista sähköjohdon palasista, pahvista ja napeista.